Nelonen HD aloittaa  AntenniTV:ssä koko maassa 13.2.

 

Sanoma Media Finland aloittaa Nelonen-kanavan lähetykset teräväpiirtona valtakunnallisesti 99,96 prosentin peitolla Digitan antenni-tv-verkossa maanantaina 13.2.2023 kanavapaikalla 24. Nelonen HD-kanavan ohjelmisto on identtinen Nelonen-kanavan ohjelmiston kanssa, mutta kuvanlaatu on tarkempi. Nelonen-kanavalla tarjolla olevat HybridiTV-palvelut ovat luonnollisesti saatavilla myös Nelonen HD-kanavalla.

”On aika parantaa katselukokemusta myös antenniverkon osalta. Haluamme tarjota suomalaisille tv-katsojille parasta mahdollista katselukokemusta tuomalla Nelosen teräväpiirtona myös antenni-tv-verkkoon”, sanoo Nelonen Median Jakelun ja teknisten projektien johtaja Matti Lampinen.

”Olemme erittäin tyytyväisiä, että saamme antenni-tv-verkkoon tärkeimmät tv-kanavat teräväpiirtomuodossa. Tv-toimiala suunnittelee parhaillaan HD-siirtymän tarkempaa aikataulua. Tällä hetkellä arvioimme, että siirtymä yksinomaan teräväpiirtolähetyksiin voisi tapahtuma vuosien 2024–2025 aikana”, kertoo Digitan TV-liiketoimintajohtaja Teppo Ahonen.

AntenniTV tarjoaa tv-katsojille yli 20 maksutonta tv-kanavaa. Antenni-tv-verkon toiminnan jatkuvuuden ja palvelutason turvaaminen on Suomessa tärkeää. Käynnissä oleva HD- ja äly-tv-siirtymä parantaa AntenniTV:n kilpailukykyä, tehostaa taajuuksien käyttöä sekä säästää energiaa. Lisäksi HD-siirtymä parantaa tv-talouksien valinnanmahdollisuuksia korkealaatuisten televisiolähetysten vastaanotossa.

Tiedote. Julkaistu: 13.02.2023, 11:38
Digita Oy

2.2.2021 11:00:00 | Digita

Digitan Hakunilan vesitornissa sijaitseva täytelähetin tullaan siirtämään viereiseen mastoon 17.2.2021 Hakunilan vesitornin vesikaton kunnostustyön ajaksi. Vesitornin kunnostustyö tullaan suorittamaan vuoden 2021 loppuun mennessä. Täytelähettimen siirrosta aiheutuu katkos tv-lähetyksiin täytelähettimestä signaalia vastaanottaville kotitalouksille. Katkoksen arvioitu kesto on klo 9.30–15.30 välillä noin 4 tuntia.

Siirrosta aiheutuvan katkoksen jälkeen Hakunilan täytelähettimestä signaalia vastaanottavien kotitalouksien ja yhteisantennikiinteistöjen ei tarvitse tehdä muutoksia antennivastaanottoon tai antennin suuntaukseen. Mikäli kuitenkin signaalin vastaanotossa ilmenee muutostöiden jälkeen häiriötä, on hyvä olla yhteydessä ammattitaitoiseen antenniasentajaan eli voit soittaa meille asian kuntoon saattamiseksi.

Näin meiltä asentajilta kysytään nykyään aika usein.  Tässäpä alla oivia vastauksia Digitalta !

Digita News Blogikirjoitus

Maaseudun Tulevaisuus julkaisi 28.9.2020 uutisen, jossa käsiteltiin Yleisradion kirjettä liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakalle. Kirjeessä kiirehdittiin viestintäpoliittisia ja lainsäädännöllisiä toimia, joilla varmistettaisiin riittävät taajuudet ja teleoperaattoreiden investoinnit 5G-verkkoihin. Tätä kautta Yleisradiolla olisi mahdollisuus siirtää televisiojakelu tulevaisuudessa yksinomaan laajakaistaverkkoihin.

Juttu herätti runsaasti mediahuomiota. Se ei ole ihme. Toteutuessaan Yleisradion ehdotuksilla olisi merkittävä vaikutus siihen, miten suomalaiset voivat käyttää tv-palveluita tulevaisuudessa. Kolme pääpointtia:

1. Antenniverkko elää ja voi hyvin – ja sen sisältö on monipuolisempi kuin koskaan

Television jakelu antenniverkon kautta on vanhin tapa jaella tv-sisältöjä katsojille. Säännöllisiä TV-lähetyksiä on tehty jo vuodesta 1957 saakka.

Monet ovat sitä mieltä, että antenniverkko olisi vanhentunut tai taantunut. Tämä ei ole totta, antenniverkossa on tarjolla enemmän tv-kanavia kuin koskaan aiemmin. Jakelussa on suuri määrä suosituimpia maksu-tv-kanavia ja saatavilla on viimeisimmät vuorovaikutteisen television palvelut. Palvelut, jotka vielä useimmista kaapeliverkoista puuttuvat. Digita on kehittänyt näitä antenniverkon jakelun ja internet-tarjonnan yhdistäviä hybridi-tv-palveluita yhdessä tv-yhtiöiden kanssa. Mediayhtiölle ne tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden luoda uudenlaisia, aikataulutetun eli lineaarisen ja ajasta riippumattoman tv:n palvelukokonaisuuksia.

Antenni-tv:tä myös kehitetään jatkuvasti, koska mm. ajasta riippumattomat ja henkilökohtaisiin mieltymyksiin liittyvät palvelut ovat kuluttajille tärkeitä. Siksi esimerkiksi suurin osa netti-tv-palveluista tarjotaan käyttäjille jo nyt antenniverkossa hybridipalveluina, ja niitä voi käyttää suoraan tv-kanavilta. Lisäksi antenniverkon ominaisuuksia kehitetään ja pilotoidaan mm. 5G-jakelun, 4K/UHD-kuvanlaadun, jne. osalta. Tapa, jolla antenni-tv mielletään tänään, ei toimi määritelmänä tulevaisuuden antenni-tv:lle. Se, mikä tulevaisuudessakin jatkuu, on lineaarisen television olemassaolo, tv-sisällön massajakelun kysynnän jatkuminen ja tarve jaella kaupallisen tv:n ohjelmat kuluttajille (mobiili)operaattoririippumattomasti.

2. Vain antenniverkko takaa maksuttomat ja monipuoliset tv-palvelut kaikille suomalaisille

Suomalaisten kuluttajien ja mediayhtiöiden näkökulmasta on tärkeää, että television jakelussa ja vastaanotossa on vaihtoehtoja. Tällä hetkellä antenni-tv erottautuu muista verkoista paitsi sillä, että sen saatavuus on maantieteellisesti erittäin laaja, myös siten, että se on vastaanottajalleen maksuton palvelu. Tällaisen vaihtoehdon poistuminen puhtaan laajakaistajakelun myötä muuttaisi kuluttajien tilannetta kotimaisen tv:n vastaanotossa. Se myös vaikeuttaisi kaupallisen median asemaa, koska kaikki tv:n vastaanottajat olisivatkin käytännössä jonkin teleoperaattorin asiakkaita. Lisäksi on syytä muistaa, että antenni-tv-verkolla on merkittävä rooli luotettavuutensa vuoksi kriisiajan viestimenä sekä huoltovarmuuden turvaajana.

3. Televisiokanavat ovat ainutlaatuinen kilpailuetu suomalaisille mediayhtiöille

Suomalaiset käyttävät keskimäärin kolme tuntia lineaarisen television – tutummin ”tv-kanavien” – parissa ja ne tavoittavat 85 % suomalaisista joka viikko. Tästä hyötyvät myös kotimaisten netti-tv-palveluiden kehittäjät, joille tv-kanavat tarjoavat erinomaisen tavan nostaa netti-tv:n palveluiden käyttöä ja tunnettuutta. Esimerkiksi Netflix joutuu vuosittain sijoittamaan huikeita summia markkinointiin päästäkseen lähellekään Yle Areenan käyttömääriä. On siis suomalaisen tv-toiminnan etu, mitä enemmän ja parempia sisältöpalveluita tulevaisuudessa pystytään tarjoamaan osana tv-kanaville rakennettua kokonaispalvelua.

Aikatauluun sidotun eli lineaarisen television ytimessä ovat suorat lähetykset ja suuret tapahtumat. Niiden tavoitteena on kerätä tv:n ääreen suuria yleisöjä – tyypillisesti satoja tuhansia tai miljoonia katsojia samanaikaisesti. Nämä ovat juuri niitä massatapahtumia, joiden tv-jakelusta laajakaistaverkoissa Yleisradiokin on huolissaan.

Juuri tähän massajakelun tarkoitukseen ns. broadcasting-verkot on suunniteltu – ja ne ovat sitä myös tulevaisuudessa. Onkin paradoksaalista, että antenni-tv:n käytössä olevat loputkin UHF-taajuudet tulisi joidenkin mielestä siirtää langattoman laajakaistan käyttöön: Tällä halutaan mahdollistaa television massajakelu laajakaistaverkoissa, vaikka tämä hoidetaan jo tänä päivänä huomattavasti varmemmin ja edullisemmin sekä huoltovarmuus huomioiden antenni-tv:llä.

 

Yleisradion ehdotuksesta on tärkeää keskustella. Antenni-tv on kuitenkin erittäin tärkeä osa suomalaisten arkea, ja sen alasajolla olisi merkittävä vaikutus tv-palveluiden maanlaajuiseen tarjontaan. Siksi tulevaisuuden taajuusratkaisuja tehtäessä on tärkeä turvata antenni-tv:lle riittävät taajuusresurssit, jotta sen sisältötarjonta, yhä parantuva kuvanlaatu ja kehittyvät palvelut voidaan turvata myös jatkossa. Suomessa on erinomaiset langattomat laajakaistaverkot ja myös niitä on tärkeää kehittää. Tämä voi kuitenkin tapahtua ilman, että antennijakelu ja sen edelleen kehittäminen siitä kärsii.

 

Teppo Ahonen
Johtaja, videojakelupalvelut
Digita Oy

18.9.2020 11:20:00 | Digita

Digita seuraa tiiviisti tulevaisuuden antenni-tv-teknologioiden kehitystä ja testaa niiden toimivuutta omassa verkossaan. 2.9.2020 käynnistyivät antenni-tv-verkossa 5G-broadcasting teknologiatestit. 5G-broacasting mahdollistaa mediayhtiöille luotettavan tv-jakelun kansalaisille ilman verkon kuormitusongelmia.

Sisältöjen toimittaminen tv-yleisöjen vastaanottimiin on massajakelun eli broadcastingin avulla edelleen edullisin ja luotettavin vaihtoehto niin kuluttajalle, mediayhtiölle kuin mainostajallekin. Verkkojen kaistantarve kasvaa koko ajan sisältöjen kulutuksen lisääntyessä ja kuvanlaadun parantuessa 4K/8K-tasoisiksi. Tämä vaatii tulevaisuudessa yhä tehokkaampaa jakelun suunnittelua ja eri verkkojen optimointia käyttötarkoituksen mukaan.

”5G-broadcasting on sisältöjen massajakelun näkökulmasta mielenkiintoinen vaihtoehto, ja Digita haluaa olla ensimmäisten joukossa tutkimassa standardin kyvykkyyksiä”, sanoo Digitan videopalveluiden johtaja Teppo Ahonen.

”Reaaliaikaisten, suurille massoille jaeltavien sisältöjen jakelussa broadcasting-teknologia on ominaisuuksiensa vuoksi ylivoimainen – edullisin, varmin ja tasalaatuisin. Jakelussa 5G-teknologia voi vahvistaa tätä kehitystä edelleen, kun sisältöjen kulutus kasvaa, päätelaitteet monipuolistuvat ja kuvanlaadulta halutaan yhä enemmän”, sanoo Ahonen.

”Esimerkiksi laajakaistayhteydellä tv-sisältöjä laitteeseensa vastaanottava käyttäjä havaitsee herkemmin vastaanottimessa teknisiä ongelmia ja yhteyden hidastumista, kun käyttäjämäärät kasvavat liikaa. Näin ei käy broadcasting-lähetyksissä, joissa kuormitusongelmaa ei ole”, Ahonen jatkaa. 5G-teknologia mahdollistaa jatkossa myös laajakaista- ja broadcasting-verkkojen hyödyntämisen saumattomasti, kulloisenkin tarpeen mukaan.

Tuleeko 5G-broadcasting -toiminnasta kaupallista tällä vuosikymmenellä?

”5G-teknologian tuomat mahdollisuudet broadcasting-toiminnalle ovat laajat”, sanoo Digitan videojakelupalveluiden liiketoiminnan kehityspäällikkö Juha Ourila.

”Teknologia mahdollistaa sen, että lähetys on vastaanotettavissa tv-vastaanottimien lisäksi samalla tekniikalla useissa erilaisissa päätelaitteissa kuten puhelimessa, autossa ja tietokoneessa”, Ourila sanoo. ”Samalla mediayhtiöiden mahdollisuudet kehittää uusia sisältöjä ja markkinointiviestinnän ratkaisuja kasvavat merkittävästi”.

Samankaltaisia 5G-broadcasting -hankkeita on pilotoitu myös muissa Euroopan maissa, esimerkiksi Saksassa ja Itävallassa. Toiminnasta voi tulla Suomessa kaupallista noin 5–10 vuoden päästä, kun standardoinnin, verkkojen ja päätelaitteiden kehitys on saavuttanut kaupallisen vaiheen.

Taajuuksien käytön suunnittelussa on otettava myös poliittiset valinnat huomioon. Ahosen mukaan on erityisen tärkeää huomioida, että esimerkiksi broadcastingia hyödyntävälle TV-jakelulle allokoidaan taajuuspoliittisissa päätöksissä taajuuksia myös tulevaisuudessa. Asialla on merkitystä myös huoltovarmuuden kannalta.

”Broadcasting-jakelulla voidaan varmistaa luotettava, valtakunnallinen tiedonvälitys myös poikkeustilanteissa, joissa edellytetään erittäin korkean varmuustason mediajakelua.”

Julkaistu:  31.8.2020